Näin näyttää näreet olevan. Lauantaina lähdettiin purjehtimaan vastatuuleen kryssien taas Gullkrona fjärdenin suuntaan ja olikin tosi mukavaa mennä. Yövyimme Aspholmissa (meidän venekerhomme yöpaikka), jossa kovin muut vierailijat ottivat alkoholia ja jodlasivat yöhön asti...saimme kuitenkin saunottua ja grillattua ja mukavaa oli.

Tuulta oli lännenpuolelta ja 6-8 metriä (reivattu iso + myrskyfokka). Kotimatkalla oli sitten myötäinen ja päätimme nostaa ison Genuan ylös. Saimmekin enkat (7,8 solmua) tällä reissulla. Aika hurjalta matka tuntui ja Julianna kallisteli välillä kovin.

Harmitti että kallistusmittari on hytissä sisäpuolella, eihän sitä silloin pääse katsomaan kun eniten pitäisi nähdä. Tylsää.

Sunnuntaina tuuli tyyntyi iltaan joten nostimme Genuan avuksi reivatun isopurjeen. Loppumatka olikin taistelua purjeiden kanssa (genua ryppyilee isopurjeen takana ja yritimme virsikirjaa ja ties mitä hassutuksia että saisimme purjeet pulleiksi). Lopullinen testi on aina viimeisessä rännissä ennen Paraista. Yleensä aina tuuli kääntyy vastaiseksi mutta jotenkin pääsimme 0,5-2 solmun vauhdilla eteenpäin. Ja purjeilla me lopulta rantauduimmekin.

Takapakkia tuli myös. Lauantaina näytti siltä että perämoottori ryppyilee ihan kunnolla. Paraisten portilla rännissä emme saaneet sitä päälle ja myöhemminkin se yski. Lämmitin myöskin lakkasi toimimasta mutta onneksi meillä oli tarpeeksi vaatetusta ja ei ollut yökään kovin kylmä.

Kaiken kaikkiaan Juliannan neitsytkesä suomessa meni hyvin, jos ei lasketa hirveästi hajonneita juttuja mukaan. Purjehtiminen on ollut todella mukavaa ja harmittelimme vain että olemme ehtineet niin vähän olla merellä.

Seuraavaksi lienee Juliannan ylösnosto ja maston irrottaminen. Tämä tehtiin jo viime syksynä joten ei enää ole mitään uutta.