Pari-kolme viikkoa sitten purjehdittiin Julianna Turkuun telakalle ja nostettiin ylös. Eilen peittelimme sen talvea odottelemaan.

Veneilykausi on todentotta aika ohi. Tavallaan ihan huojentavaakin kun ei tarvitse enää huolehtia myrskyisistä illoista ja miettiä pysyykö vene laiturissa.

Reilu kk sitten oli kovat myrskyt ja kävimme Paraisilla muutamankin kerran. Laituri oli irtoamassa, yksi iso Nauticatti oli lähtemässä "karkuun", toisesta veneestä oli rullafokka lähtenyt auki ja hakkasi itsensä rikki (jos emme olisi menneet laskemaan sitä, olisi varmaan venekin mennyt rikki). Juliannakin keikkui kovin mutta pysyi nätisti.

Pari syyspurjehdusta oli. Käytiin Aspholmissa yksi viikonloppu syyskuun alkupuolella ja vielä syyskuun loppupuolella lähipurjehdus Höglandiin. Samalla kivellä, missä itse kävimme kesäkuussa, kävi nyt vuorostaan venäjän lipun alla oleva vene. Muttei suurempia vaurioita, kummallekaan. Kalaakaan ei tullut vaikka kovin yritettiin.

Pohjakosketuksen jäljet olivat yllättävän pienet, vähän pakkelia ja maalia päälle ja taas ensi kesänä veteen entistä ehompana. Etuhytin "seinät" tai "kangastapetit" ovat kosteudesta irronneet, erityisesti Petrin puolelta joten niiden kanssa askarrellaan keväällä. Moottori ok, purjeet ok. Ihan hyvillä mielin voi aloittaa talven vieton.

Kiitos kanssaveneilijöille mukavasta purjehduskesästä, vaikka sateinen ja kylmä olikin. Ehkäpä ensi kesänä saadaan sitten kunnon helteet:)