Tuuli vaihtui itäiseksi ja kasvoi yli 10m/s. Tämä tarkoittaa että me pysymme satamassa, edelleen. Ehkä huomenna (tiistaina), todennäköisesti kyllä ennusteiden mukaan ei, jatketaan matkaa kohti länttä.

Granön saaritukikohta on oikein mukava, täältä löytyy kaksi saunaa (isommalle ja pienemmälle porukalle) ihan mukavasti poijutettua laituritilaa, nuotiokatos, tanssilava (joskus täällä on jopa tanssit:), useita huusseja, pelikenttä ja paljon polkuja ympäri aluetta. Tietenkin jos tykkää kalastaa, on soutuvene ja verkkoja lainattavissa. Me ei olla nyt kyllä lähetty kalastamaan vaikka säiden puolesta ehkä kala söisikin?

Ulkona on semmoinen 15 astetta lämmintä, hurjaa on että merivesi on ulkoilmaa lämpöisempää. Suomessa aika harvoin pääsee tämmöistä todistamaan. Meriveden lämmön vuoksi ei meidän tarvitse käyttää lämppäriä (Wallas) veneessä mutta aika kosteaa kyllä on. Ei meinaa pyyhkeet yms. kuivaa millään.

Suzumarin kanssa käytiin eilen Korpoströmissä kaupassa (pääosin oli namut loppu!) ja viemässä roskat. Pikkuruinen herätti ihmetystä vähän siellä rannalla että kuinkas kaukaa sitä ollaankaan tultu. Eilinen aallokko oli kyllä maksimia mitä Suzumarilla olisi päässyt ja loppumatkasta (onneks ihan viimesessä niemennotkossa) konekin rupesi ryppyilemään. Ei siinä muuta kun airot käteen.

Ja illalla taas saunomaan. Ruokakin oli siinä kymmenen aikaan valmista. Purjehtija tottuu aika nopeasti rytmiin jossa päivän ateria syödään vasta illalla.

Nyt tämä on vain odotusta. Hytissä istumista ja odottamista. Tuuli painaa kovin ja poiju on upoksissa veden alla mutta vielä veneemme on kohtuusuorassa laituriin nähden. Granössä ei muuten ole enää kun 3 muuta venettä meidän lisäksi (viime vuonna heinäkuussa, täältä löytyy kuviakin, paikka oli aivan täynnä) ja kaikki muutakin nyhjöttävät sisällä.